sunnuntai 19. helmikuuta 2012

KEINUU KEINUU.



Rikun suvun perintöä. Kehto oli hurjassa kunnossa. Ötti jos toinen oli sitä maistellut. Otin kouluun mukaan ja vein restauroinnin opiskelijoille. Tekivät siitä taas hienon. Lakanat ompelin Ikean isosta pussilakanasta. Nyt puuttuu enää nukkuja.

8 kommenttia:

Krisse kirjoitti...

Aivan upea! Ja kangaskin on todella nättiä! Pakko kysyä, että oliko pussilakanan kangas kudottu suoraan, eli oliko helppo leikata ja ommella? Itsellä on vähän huonoja kokemuksia Ikean kankaista.

hanna kirjoitti...

Oo, ihana. Kyllä siinä nyt kelpaa vaavin sitten nukkua:)

JULIA. kirjoitti...

Krisse: Taisin repiä tuon pussilakanan palat ja suht suoraan meni. Tai ainakin tarpeeksi suoraan, jotta kykenin minun ompelutaidoillani sen saamaan vielä kokoonkin :)

Hanna: Toivotaan että nukkuukin, ettei ole tullut vanhempiinsa!

kirpparikeiju kirjoitti...

Onpa hieno!

inredningsvis.se kirjoitti...

I really like your blog:) Great pics and so much inspiration....I wish you a lovely weekend.
LOVE Maria at inredningsvis.se
(Sweden)

JULIA. kirjoitti...

Kirpparikeiju: eikö olekkin :) Kiitos!

inredningsvis.se: Thank you! :)

Kaisa kirjoitti...

<3<3 Tunnearvon sisältävät esineet tekevät sisustuksesta ihanan lämpöisen ja persoonallisen. Muuten, aivan mielettömän kiva tunnelma täällä blogissasi! Siirryn klikkailemaan itseni lukijaksi. Tsemppiä pienen keinujan odotukseen. :)

- Kaisa

Joanna kirjoitti...

Ihana kehto :)
Olisi aikanaan ollut tarpeen itsellekin. Esikoinen kun nukkui vain liikkuvissa rattaissa...