sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Mukava minä.




Voiko olla, että nyt kun uusi työni on enimmäkseen yksin oloa, ei tarvitse hymyillä koko päivää -väsyttää itseä sosiallisesti töissä, olen kotona ehkä vähän mukavampi!? Kuukausi sitten kotiin tullessa olin kuin perseeseen ammuttu karhu. Ei huvittanut enää olla mukava, aurinkoinen, iloinen Julia. Pidän kyllä suunnattomasti työskentelystä ihmisten kanssa, mutta ehkä pieni tauko tekee hyvää.
Löysin jääkaappimagneetit laatikosta, mihinhän niitä alkaisi ripotella.

Ei kommentteja: